Leader Ravakan uutisia ja tapahtumia

28.6.2018 11.20

Uusi kansainvälinen pyhiinvaellusreitti Suomeen

Keskiajan lopulla kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu Norjan Pyhä Olavi kiinnostaa taas yhä laajenevia piirejä. Pyhän Olavin mannerreitti -hanketta esiteltiin Kalannin Vahterus-salissa touko-kesäkuun vaihteessa.

Pyhä Olavi 1
Arkkitehti ja tiedetoimittaja Aaro Söderlund kertoi Pyhän Olavin elämästä ja kultista.

–  Brahea-keskuksen koordinoiman kaksivuotisen hankkeen tavoitteena on luoda Suomeen Pyhän Olavin pyhiinvaellusreitti, joka kulkee Turusta sisämaan kautta itärajalle, kertoi tilaisuutta isännöinyt Turun yliopiston Brahea-keskuksen hankekoordinaattori Sami Tantarimäki. Sieltä reitin on suunniteltu jatkuvan omana hankkeenaan Novgorodiin, jossa Pyhään Olaviin liittyviä tapahtumia ja paikkoja jo on nostettu esiin. Vaellusreitti alkaa Norjan Trondheimista ja kulkee jo yhtenäisenä läpi Ruotsin. Parhaillaan reittiä tuodaan St Olav Waterway -hankkeen (Central Baltic, Åbo Akademi) toimesta saariston kautta Manner-Suomeen.

Reitin kiintopisteinä hankkeessa toimivat Pyhän Olavin kirkot Lemussa (Masku), Yläneellä (Pöytyä), Kalannissa (U:ki), Ulvilassa, Tyrväällä (Sastamala), Kalvolassa (Hämeenlinna) ja Sysmässä. Reitti kulkee kahdeksan Leader-alueen kautta, joilta on saatu myös rahoitusta. Leader Ravakka on mukana hankkeessa.

Pyhän Olavin kiehtova elämä on varsin hyvin dokumentoitu. Arkkitehti ja tiedetoimittaja Aaro Söderlund kertoi aikanaan hyvin voimakkaasta Pyhän Olavin kultista, sen historiallisesta merkityksestä Suomessa sekä jo olemassa olevasta skandinaavisesta Pyhän Olavin pyhiinvaellusreitistöstä. Olavi Haraldinpoika (995-1030) oli nuoruudessaan hurja viikinki, joka retkillään Normandiassa kääntyi kristinuskoon. Hän oli Norjan kuningas 1015-1030 ja kävi elämänsä aikana Suomessa ilmeisesti useampaankin otteeseen. Eräiden ihmeisiin viittaavien seikkojen takia hänet julistettiin kuolemansa jälkeen pyhimykseksi.

Kirkkoherra Esa Mierlahti puolestaan oli miettinyt syitä siihen, miksi kiinnostus pyhiinvaelluksia kohtaan kaiken aikaa kasvaa. – Me ihmiset haluamme liittyä johonkin suurempaan kertomukseen, pohti Mierlahti. Hän kehitteli edelleen ajatusta siitä, kuinka ihminen ottaa jonkun kertomuksen osakseen. Tarina kasvaa, ja siihen voidaan liittää monenlaisia elementtejä. Matkailijatkin haluavat liittyä erilaisiin kertomuksiin. Mierlahti kiinnitti huomion myös aistimaailmaan: keskiajalla musiikkia ja kuvataidetta tarjoavaan kirkkoon tulo oli valtava elämys, nykyään sellainen on usein hiljaisuus.

Myös ohjaaja-tuottaja Terhi Amberla korosti hiljaisuuden merkitystä. Hän otti esiin käytännön seikkoja ja mahdollisuuksia vaellusreitin hyödyntämisessä. – Tiedon pitää löytyä verkosta helposti, idea täytyy myydä kuvien kautta sekunneissa, Amberla sanoi.  Hän kannatti ajatusta, että kirkkoihin täytyy päästä myös varsinaisen matkailusesongin ulkopuolella. – Erilaisille kohdeyleisöille pitäisi saada paketoituja matkailupalveluja. Maaseutu ja hiljaisuus ovat elämyksiä myös esimerkiksi kaupunkilaisnuorille, Amberla muistutti. Hänen mukaansa Airbnb ja ”oikeitten ihmisten luona vierailu” sopisivat hyvin tällaiseen konseptiin. Myös keskiaikaharrastus ja ”larppaus” luovat otollisen maaperän reitistöstä kiinnostumiseen.

Pyhiinvaellusreitistön kehittämisestä keskusteltiin illan päätteeksi vielä työpajassa.

Lisätietoa: http://pyhanolavinmannerreitti.fi/


Palaa otsikoihin